Vanha Reichenschwandin kaupunki
Vanha Reichenschwandin kaupunki liittyy vahvasti suvun historiaan. Nürnbergistä kotoisin oleva Bonaventura I Furtenbach asui pitkään kaupungissa. Keisari Kaarle Suuri liitti v. 788 Reichenschwandin alueen valtakuntaansa. Eräässä Nürnbergiläisessä kirjoituksessa v. 1050 mainitaan alueen nimi muodossa Reicholswant.
Bonaventura I Furtenbach oli varakas mies. Hän lainasi rahojaan mm. kuningas Ferdinand I:lle ja keisari Kaarle V:lle. Keisari Kaarle V palkitsi uskollisen Bonaventuran ylentämällä hänet aatelissukuun Bonaventura von Furtenbachiksi ja vahvisti hänen vaakunansa sekä antoi hänelle oikeuksia seudun talonpoikia kohtaaan v. 1548. Pegnitsjoen varteen oli rakennettu Wasserburg (=vesilinna). Tämän vesilinnan esi-isämme, kauppias Bonaventura I Furtenbach purki, ostettuaan v. 1531 linnan alueineen Ulrich von Ratzilta. Hän rakensi tilalle renessanssilinnan, joka sittemmin poltettiin maakreivi Albrecht Alcibiades von Brandenburg-Kulmbachin riidassa Nürnbergin aluetta vastaan. Riita johtui maksamattomista veloista.
Bonaventura I von Furtenbach testamenttasi v. 1563 alueensa Reichenschwandissa, tilansa Oberndorfissa ja Leuzenbergissä ja hovinsa Weigenhofenin sekä tiluksensa Leuebachissa ja Kiliansdorfissa pojalleen Hans IV:lle ja tämän pojilleen Bonaventura III:lle ja Hans V:lle vaatien, että Reichenschwandia ja muita tiluksia Oberndorfissa ym. ei saanut myydä eikä antaa pois, vaan niiden tuli jäädä Furtenbachin suvun haltuun ikiajoiksi. Reichenschwandin linnasta tuli nk. fideikomissiotila eli se jäi aina suvun vanhimman elossa olevan miespuolisen omaisuudeksi hänen elinajakseen. Näin se säilyi vuoteen 1808, jolloin Bayerissa lopetettiin fideikomissiotilat ja sotien johdosta linna lopulta joutui pois suvulta. Obersdorfiin oli rakennettu uusi linna, kun Furtenbach-suku laajeni eivätkä he enää mahtuneet asumaan Reichenschwandin linnaan. Linna jäi Hans V:n perillisten haltuun v. 1627.
Kolmekymmenvuotisen sodan melskeissä eri sodankävijät sotilaineen ryöstivät ja tuhosivat aluetta ja polttivat Reichenschwandin linnan. Silloinen omistaja pakeni levottomuuksia Nürnbergin kaupunkiin. Linna rakennettiin jälleen sodan loputtua, mutta jo v. 1703 espanjalaisperimyssodan aikana sotilaat ryöstivät ja polttivat linnan ympäristöineen. Venäjän keisarinnan Elisabethin sotajoukot marssivat v. 1748 alueen läpi kumpaankin suuntaan n. 12000 miehen voimalla. V. 1755 Johann Wilhelm von Furtenbach korjasi myöhemmin linnan asunnoksi.
Viimeinen Furtenbach-sukuinen linnanherra oli Jobst Wilhelm von Furtenbach, joka Ranskan vallankumouksen ja Napoleonin sotien johdosta joutui panttivangiksi useaksi vuodeksi. Hänet vapautettiin lunnaita vastaan v. 1808. Rahat hän sai myytyään suvun perinnön, linnan alueineen. Obernsdorfin uuden linnan osti Johann Deinzer, Reichenschwandin linnan alueineen osti ylipormestari Erns Gottlieb Heinrich von Axthelm. Jobst von Furtenbach vetäytyi vapauduttuaan sotavankeudesta St. Johannis nimiseen paikkaan Nürnbergin lähellä. Siihen loppui Furtenbach-suvun vaikutus Reichenschwandin alueella. Alue vaurastui heidän aikakautenaan sotien välisinä aikoina. Jo Bonaventura I von Furtenbach rakensi linnan ohella seudulle kirkon, koulutalon ja pappilan. Lisäksi myöhemmin hän laajensi hautausmaata sekä rakensi siunauskappelin. Kirkko restauroitiin v. 1754. Bonaventura I von Furtenbachin ruumisarkkua oli säilytetty alttarin edessä, lattian alla, josta se siirrettiin pois eteläiselle seinälle. Seinällä on muiden Furtenbach-suvun muistovaakunoiden (16 kpl) lisäksi yhteisvaakuna (allianzwappen), jossa näkyy suvun motto: ”Corbus humo, Animum superis” (Ruumis maahan, sielu taivaaseen).
Bonaventura I von Furtenbach kääntyi luterilaiseksi 1500-luvun alkupuolella muun suvun ja valtaväestön säilyttäessä katolisuuden. Hän hankki rakennuttamaansa kirkkoon kolme kirkonkelloa. Ne kaikuivat kirkontornista v. 1532 alkaen vuosisadan ajan, kunnes 16. syyskuuta 1636 Rothenbergin komendantti, vapaaherra von Leoprechting antoi sotilailleen tehtäväksi ryöstää ne. Hän oli katolinen eikä suvainnut luterilaista kirkkoa. Kaksi kelloista joutui katoliseen luostariin Weissenhoniin ja kolmas kello Schnaittachiin. Muutaman vuosikymmenen jälkeen Reichenswandin kirkontorni sai kellot. V. 1731 yksi niistä vaurioitui ja v. 1840 toinen rikkoutui. Se korvattiin uudella, mutta sekin meni rikki v. 1855. Kellontekijä Freiberger Nürnbergistä teki uuden tilalle. Kun keskimmäinen kello rikkoutui v. 1877, korvattiin kaikki uusilla Ambergilaisen Hetzendoerfer-yhtiön valmistamilla kelloilla. I maailmansodassa vaurioitui keskimmäinen ja pienin kelloista. Ne valettiin uudelleen v. 1922. II maailmansota vaurioitti kahta kelloa ja jälleen piti kellot uusia. 1950-luvulla saatiin nykyiset kirkonkellot. Vanhassa Reichenschwandin kirkossa ei näin ollen ole enää vanhoja kirkonkelloja.
Reichenschwandin linnan alueineen omistivat ennen Bonaventura I:stä von Strahlenfelsin suku ja von Ratzin suku. V. 1808 jälkeen omistajat olivat: Von Axthelm, von Stransky, ruhtinas von Wrede, joka oli katolinen ja muutti kaakkoisen muuritornin katoliseksi kappeliksi, Thonin suku, joka omisti sen meidän päiviimme saakka, jolloin viimeinen omistaja ratsumestari Thon vuokrasi linnan pois. Siitä tuli hoitolaitos, joka v. 1970 muutettiin hotelliksi. Kristillinen yhdistys St. Johannis-konvent vuokrasi linnan v. 1975 ja v. 1985 linnasta kunnostettiin nykyaikainen konferenssi-hotelli-ravintola.
Lähde: Alt Reichenschwand, Wilhelm Schwemmer v. 1978, kirjoittanut Reichenschwandin kunnan toimesta.