Varhaishistoria ja sukuhaarat
Tarkempaa tietoa suvun varhaishistoriasta on löydetty vasta Hans Furtenbachista (s. 1410, k. 1489). Hän nousi everstiksi keisari Fredrik III:n palveluksessa Wienissä. Virkauransa jälkeen vuonna 1477 hän vetäytyi Feldkirchiin, pieneen itävaltalaiseen kaupunkiin, joka sijaitsee noin kolme mailia Bodenjärvestä etelään. Hänelle kertyi siellä huomattava omaisuus ja aikanaan hänestä tuli raatiherra. Hänen nuorempi poikansa oli Benedicht, josta tuli apotti kuuluisaan Füssenissä sijaitsevaan Benediktilaisluostariin.
Vanhempi veli Hans, joka oli nimetty isän mukaan, jäi Feldkirchiin niinikään raatiherraksi. Hän avioitui Barbara Müntzerin kanssa ja heille syntyi seitsemän lasta: viisi poikaa ja kaksi tytärtä. Kolme pojista: Erasmus, Bonaventura ja Hieronymus avioituivat ja heistä tuli suvun kolmen haaran kantaisiä. Erasmus, joka kuoli ennen vuotta 1539, jäi Feldkirchiin tukkukauppiaaksi ja raadin jäseneksi. Hänen sukuhaaraansa kutsutaan ”feldkirchin haaraksi”. Bonaventurasta (s. 1498, k. 24.6.1564) tuli Reichenschwandin sukuhaaran kantaisä. Sukuhaara sai nimensä Nürnbergin lähellä sijaitsevan Reichenschwandin linnan ja tilusten mukaan. Bonaventura omisti muitakin tiluksia ja hänestä tuli Nürnbergissä menestyvä pankkiiri ja liikemies. Hän lainasi mm. erään kerran 55.000 floriinia keisari Kaarle V:lle.
Veljessarjan kolmas Hieronymus (k. 1569) omisti linnan Gwiggenissä lähellä Bregentziä. Tätä 1600-luvun lopulla sammunutta haaraa kutsuttiin ”gwiggenin haaraksi”. Kaikki kolme sukuhaaraa pääsivät aatelissäätyyn. Gwigenin haara aateloitiin ensin vuonna 1534, Reichenschwandin haara vuonna 1548, jolloin tämä haara sai myös ”uudistetun” vaakunan. Vaakuna oli jaettu neljään osaan. Vanhan vaakunan hopeinen puro oli sen kahdessa osassa ja hopeinen joutsen kultaisella pohjalla oli kuvattu sen kahteen muuhun osaan. Feldkirchin haara sai lopulta vuonna 1618 aatelisoikeutensa ja myöskin ”uudistetun” vaakunan.
Nämä kolme haaraa olivat vielä elossa, kun Ruotsin ja myöhemmin myös Suomen Furtenbachien kantaisä Georg Furtenbach jätti kotiseutunsa 1600-luvun puolivälissä muuttaessaan Ruotsiin.
Viimeinen saksalainen Furtenbach-niminen mies kuoli 1950-luvulla Münchenissä. Feldkirchissä, Bodenjärven eteläpuolella elää vielä runsaasti Furtenbacheja, ja Ruotsissa asuu Georg Furtenbachin jälkeläisiä, joilla on sukunimi säilynyt. Suomen sukuhaara on veljesten Fredrik Emil Aleksander ja Alfred Furtenbachin jälkeläisiä, jotka muuttivat Ruotsista Suomeen 1800-luvulla.
Lähteet:
Furtenbachska släktboken, Börje Furtenbach, 1976
Geschichte des Geschlehts Furtenbach, Franz Josef und Amalie von Furtenbach v. 1969
Alt Reichenschwand, Wilhelm Schwemmer v. 1978, kirjoittanut Reichenschwandin kunnan toimesta.